Arin kuntavaaliteesit 2021

Paremman Espoon puolesta

Olen kuntavaaleissa mukana koska haluan rakentaa kaikille paremman Espoon.

Minulla on unelma paremmasta ja tasa-arvoisesta Espoosta, jossa:

1) Järjestetään lapsille ja nuorille turvalliset ja terveelliset päiväkodit ja koulut:

– Pidetään päiväkodit ja koulut kunnossa

– Palkataan riittävästi henkilökuntaa

2) Huolehditaan vanhuksista heitä kunnioittaen:

– Tarjotaan laadukkaita hoitopalveluja kotona asuville vanhuksille

– Rakennetaan palveluasuntoja vanhuksille, jotka eivät enää pysty asumaan kotona

 3) Tuetaan paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä:

– Huomioidaan kaupungin hankinnoissa paremmin paikallisuus

– Mahdollistetaan myös pienemmille yrityksille osallistuminen julkisiin tarjouspyyntöihin

4) Rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja:

– Opiskelija-asunnoille jatkuvasti iso tarve, vuokra-asuntojen kysyntään pystyttävä vastaamaan

– Kaavoitetaan Espoon Asunnoille riittävästi tontteja vuokra-asuntotuotantoon

5) Kehitetään kaupunginosia tasapuolisesti:

– Huomioidaan eri kaupunginosien ainutlaatuisuus ja varmistetaan lähipalvelut

– Varmistetaan joukkoliikenneyhteyksien toimivuus

6) Luodaan työpaikkoja etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille:

– Tarvittaessa palkataan työntekijöitä määräaikaisesti ja maksetaan heille palkkaa mieluummin kuin maksetaan valtiolle sakkomaksuja hoitamattoman työllisyyden vuoksi

– Valvotaan nuorisotakuun toteutumista ja ehkäistään nuorten syrjäytymistä

7) Säästetään luontoa:

– Hankitaan kaupungille sähkö- ja hybridiautoja sekä kaasukäyttöisiä autoja

– Edistetään hiilivoimaloista luopumista ja hyödynnetään uusina energialähteinä geotermistä energiaa, maalämpöä, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa

8) Kehitetään Merellistä Espoota:

– Perustetaan vierasvenesatama Espooseen ja perustetaan vierasvenepaikkoja nykyisiin satamiin, joissa on kahvila-/ravintolatoimintaa

– Osoitetaan talvisäilytystilat meren läheisyydestä, ei kuljetuksia Ämmässuolle

9) Edistetään joukkoliikenteen käyttöä:

– Palautetaan ikäihmisten kertalippualennus

– Muutetaan HSL:n B-lippuvyöhykkeen rajaa Espoon puolella

– Länsimetron jatkeen valmistumisen jälkeen turvataan linja-autoliikenteen kattavuus muutenkin kuin vain metron syöttöliikenteessä. Suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin tarvitaan jatkossakin

10) Pysäytetään Espoon velkaantuminen ja tasapainotetaan talous:

– Hyödynnetään rahastoissa olevia varoja uusien lainojen sijaan

– Nostetaan tarvittaessa hillitysti kunnallisveroprosenttia

Espoon päästötilastot 2019

Espoo on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, tavoite on erittäin haastava eikä siihen päästä ilman merkittäviä muutoksia energian tuotannossa.

Nyt kun tilastot vuoden 2019 osalta ovat valmistuneet, voidaan tarkastella jälleen kysymystä: ”Missä Espoon päästöjen osalta tällä hetkellä mennään?”

 

Espoon kasvihuonepäästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 4 %. Vuoden 2019 kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 1.100.000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuoteen 2018 verrattuna kokonaispäästöt ovat pysyneet samalla tasolla. Päästöjen pieneneminen on nyt lähes pysähtynyt, joten Espoossa pitää keksiä uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi, jotta päästäisiin vuodelle 2030 asetettuun tavoitteeseen hiilineutraalista Espoosta.

Espoon kokonaispäästökehitystä selittää voimakas väestönkasvu. Vuodesta 1990 vuoden 2019 loppuun mennessä väestömäärä on kasvanut 186.507 asukkaasta 289.731 asukkaaseen eli kasvua on ollut reilut 100.000 asukasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suurin osuus (n. 40 %) Espoon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu edelleen kaukolämmön tuotannosta. Seuraavaksi suurimmat osuudet kertyvät liikenteestä ja kulutussähköstä. Näiden kolmen yhteisosuus päästöistä on noin 85 %.

Asukasta kohden laskettuna Espoon päästöt ovat laskeneet vuodesta 1990 vuoteen 2019 noin 38 %. Vuoteen 2018 verrattuna asukaskohtaiset päästöt laskivat 2,5 %. Suunta on nyt ollut viimeiset kymmenen vuotta oikea, mutta kuitenkin hidastumaan päin.

Espoossa rakennusten lämmittämisen päästöt ovat kasvaneet vuoteen 1990 verrattuna 22 %!

Kaukolämmön tuotannosta 56,3 % tuotettiin vuonna 2019 kivihiilellä kun vastaava osuus oli vuotta aiemmin 47,3 %. Tämä on erittäin valitettava suuntaus. Espoo ei pysty itse suoraan vaikuttamaan kaukolämmön tuotantotapaan, päätösvalta siitä on Fortumilla. Fortum on kasvattanut biopolttoaineen käyttöä ja kasvattanee sitä edelleen. Fortum on myös antanut lupauksen kivihiilen käytöstä luopumisesta vuoteen 2030 mennessä. Myös uusiutuvan energian, kuten lämpöpumppujen ja bioenergian osuus on kasvussa. Aurinkoenergiaakin käytetään, mutta sen osuus energiantuotannosta on ainakin vielä marginaalinen. Maalämpökaivojen määrä on kasvanut jatkuvasti ja tahti on kiihtynyt viimeisten vuosien aikana.

Rakennusten lämmitystavoissa kaukolämpö on edelleen ylivoimaisesti suosituinta ja sen osuus lämmityksen kasvihuonepäästöistä onkin edelleen yli 75 %. Huomioitavaa on, että sähkölämmityksen osuus on pienentynyt ja vastaava lisäys on kaukolämmön käytössä.

Liikenteen päästöt pysyivät pienenivät vähän vuoteen 2018 verrattuna. Kaikkiaan liikenteen päästöt olivat vuonna 2019 yhteensä n. 336 tuhatta ekvivalenttitonnia. Vuoteen 1990 verrattuna liikenteen päästöt olivat 16 % suuremmat.

Liikenteen päästöistä suurin osa tulee edelleen henkilöautoliikenteestä. Länsimetron tulokaan ei merkittävästi vähentänyt liikenteen päästöjä, vaikka sillä toivottiin olevan merkittävä vaikutus etenkin henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemiseen.

Joukkoliikenteessä lisätään sähköautojen käyttöä ja sitä myötenkin päästöt vähenevät edellyttäen, että sähköautojen tarvitsema sähkö tuotetaan vähäpäästöisesti tai päästöttömästi.

Henkilöautoliikenteessä päästöt vähenevät hiljalleen autokannan uudistumisen kautta. Jos halutaan sähkökäyttöisten ja/tai hybridikäyttöisten sekä kaasukäyttöisten henkilöautojen lisääntyvän merkittävästi tarvitaan hallitukselta merkittäviä toimia tämän suuntauksen tukemiseen.

Jätteiden käsittelyssä on kasvihuonepäästöjä saatu vähennettyä todella merkittävästi. Vuoteen 1990 verrattuna jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet 62 prosenttia. Jos samaan päästäisiin muillakin sektoreilla, niin olisimme oikealla tiellä kohti hiilineutraalia Espoota. Tosin vuoteen 2018 verrattuna jätteiden käsittelyjen päästöt kasvoivat 18 %! Etenkin jäteveden käsittelyn päästöt kasvoivat lähes kaksinkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna.

Lämpöpumppujen ja maalämmön käytön lisääminen sekä omakoti-, rivi- että kerrostaloissa olisi kohtuullisen helposti toteutettavissa. Espoon kaupunki ja sen omistamat yhtiöt voisivat olla huomattavasti paremmin esimerkkinä ja lisätä merkittävästi uusiutuvan energian ratkaisuja omissa tiloissaan.

Jokainen Espoolainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa kolmanneksi suurimpaan päästöjen aiheuttajaan eli kulutussähkön tuotantotapaan. Tarjolla on täysin päästöttömiä vaihtoehtoja, kuten vesivoimalla tai tuulivoimalla tuotettu sähkö. Tämänkin osa-alueen valintoihin Espoon kaupunki yhtiöineen pystyy vaikuttamaan itsenäisesti ja on toivottavasti jo tehnytkin päästövapaita valintoja.

Tilastoinnin osalta on haasteena se, että liikenteen päästöjen ja kulutussähkön päästöjen laskennassa käytetään valtakunnallisia keskiarvoja esimerkiksi sähkön tuottamistavan osalta. Vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat päästötöntä sähköä se ei pudottaisi Espoon tilastoissa sähkön päästöjä nollille. Samoin liikenteen päästöjen osalta ei auta, vaikka kaikki Espoolaiset hankkisivat sähköauton, tilastoinnissa käytetään valtakunnallisia keskiarvolukuja.

Näkisin itse, että Suomessa tulisi lisätä merkittävästi ydinvoiman käyttöä, jos halutaan päästä asetettuihin päästötavoitteisiin. Jatkossa voisi suosia ns. pienvoimaloita, jotka saadaan rakennettua huomattavasti tehokkaammin ja nopeammalla aikataululla.

Lopuksi voisi mainita, että em. tilastoharhoista huolimatta jokainen asukas voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yhteiseen tavoitteeseen pääsyyn. Tehdään yhdessä Espoosta hiilineutraali kaupunki, jossa jokaisen on hyvä asua.

 

Kotipalvelun pysäköinti kuntoon

Tässä olisi yksi epäkohta, joka voitaisiin haluttaessa hoitaa nopeastikin kuntoon.

Kotihoidon pysäköintimahdollisuudet ovat Espoossa todella huonot. Työntekijät joutuvat välillä etsimään pitkäänkin laillista pysäköintipaikkaa ja kaikki se aika on pois asiakkaalta, jolle kotihoidon käynti voi olla paljon odotettu ja ainoa sosiaalinen kontakti. Silloin tällöin tulee myös parkkisakko, jonka työntekijä joutuu itse maksamaan. Nämä parkkisakot voisi kaupunki maksaa eikä maksattaa niitä heikosti palkatuilla työntekijöillään.

Kuinka on mahdollista, että tätä asiaa ei saada hoidettua kuntoon ja julkisen puolen palveluita sorretaan verrattuna yksityiseen puoleen. Olen pistänyt merkille, että yksityisten kotipalveluyritysten autoissa käytetään ”huoltoajo” -lappua ja pysäköidään ovien eteen. Sama käytäntö on myös erilaisten remonttiyritysten yms. autojen kanssa. Miksei Espoon kaupunki voi myöntää ”huoltoajo” -lupalappuja omille työntekijöilleen ja näin helpottaa heidän työtään? Tämän ei uskoisi olevan niin vaikeaa, etteikö sitä voisi toteuttaa vai halutaanko tässä antaa etu vain yksityisille yrityksille? Kustannukset Espoolle olisivat mitättömät ja kotihoidon työntekijät saisivat käyttää enemmän aikaa asiakkaidensa luona eli päätehtävässään eikä olisi pelkoa pysäköintisakoista.

Näin toimien työntekijät olisivat tyytyväisempiä ja asiakkaat saisivat parempaa palvelua. Espoon kaupunkihan vastaa kaupungin alueen pysäköintimahdollisuuksista rajoittaen sitä mm. laajoilla aluepysäköintikielloilla. Eikö Espoossa tosiaankaan välitetä kotihoidon työntekijöistä ja heidän asiakkaistaan? 0