Arin vaaliteesi nro 7:

Säästetään luontoa:

– Hankitaan kaupungille sähkö- ja hybridiautoja sekä kaasukäyttöisiä autoja

– Edistetään hiilivoimaloista luopumista ja hyödynnetään uusina energialähteinä geotermistä energiaa, maalämpöä, aurinkovoimaa, tuulivoimaa ja aaltovoimaa

Espoolla on tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2030. Tällä hetkellä suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja Espoossa on kaukolämpö, jonka osuus päästöistä on noin 40 % (vuoden 2019 tilasto). Kaukolämmöstä taas tuotetaan vähän yli puolet kivihiilellä. Toinen merkittävä päästöjen aiheuttaja on liikenne, jonka osuus on noin 30 % (vuoden 2019 tilasto). Näihin molempiin Espoo voi kaupunkinakin vaikuttaa merkittävästi.

Espoon pitäisi hankkia ensisijaisesti sähköautoja omiin tarpeisiinsa, toissijaisena vaihtoehtona pitäisi olla ladattavat hybridit. Myös kaasukäyttöisten autojen hankinta ja käyttö olisi mahdollista, Espoosta löytyy niitä varten riittävästi tankkauspisteitä. Tämä olisi omalta osaltaan auttamassa Espoota haastavaan hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemisessä. Lisäksi sillä olisi välitön vaikutus Espoon ilmanlaatuun sekä luonnon ja asukkaiden hyvinvointiin.

Espoon kaupungin pitäisi ottaa uudet energiamuodot huomioon omistamissaan rakennuksissa ja rakennuslupien käsittelyssä. Kaupunki voisi näyttää esimerkkiä asukkailleen ja siirtyä hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä enemmän ja vähentää kivihiilellä tuotettavan kaukolämmön käyttöä rakennuksissaan.

Espoossa voitaisiin panostaa merkittävästi enemmän uusiin energialähteisiin, kuten esimerkiksi geotermiseen energiaan, maalämpöön ja aurinkovoimaan. Näiden lisäksi nyt on jo tutkittavana tuulivoimalan rakentaminen Ämmässuolle. Aaltovoiman hyödyntäminen on toistaiseksi ollut hyvin pienessä osassa, mutta siinäkin olisi potentiaalia tulevaisuuden energialähteeksi. Geotermisen energian hyödyntäminen on testivaiheessa Espoon Otaniemessä ja näkisin sen hyvinkin yhtenä pääasiallisena energiamuotona, kun mietitään kivihiilen korvaamista kaukolämmön tuottamisessa.

Maalämpöjärjestelmiin liittyvien lämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan kaupungin myöntämä toimenpidelupa. Lupakäsittely pitää saada sujuvaksi, jotta maalämmön käyttöönottoa Espoossa voidaan tehostaa. Maalämpöjärjestelmällä voidaan korvata vanhemmat, saastuttavammat lämmitysratkaisut ja sitä voidaan hyödyntää niin omakotitaloissa kuin kerrostaloissakin. Hyvänä esimerkkinä maalämmön hyödyntämisestä on Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitseva Villa Elfvikin luontotalo, jota on lämmitetty maalämmöllä kesästä 2014 asti ja jossa säästöt lämmityskustannuksista ovat olleet huomattavia.

Aurinkovoima on nykyisin erittäin käyttökelpoinen energiaratkaisun osa etenkin omakoti- ja rivitaloissa, mutta myös kerrostaloissa, aurinkopaneelien hintojen merkittävästi laskettua ja akkujen tehon noustua. On hienoa, että pääkaupunkiseudulla on vapautettu aurinkopaneelien asennusta lupabyrokratiasta, toisin kuin monilla pienillä paikkakunnilla.

Tehdään yhdessä Espoosta puhtaampi paikka asua!

Soukan kirjasto on säilytettävä

Uudistettavaan Lippulaivaan on tulossa nykyisten suunnitelmien mukaan mm. Espoonlahden uusi aluekirjasto ja kulttuuriareena. Näen tässä yhteydessä vaaran, että nykyisiä pieniä kirjastoja lakkautetaan säästösyistä. Lakkautusuhan alla tulevat nähdäkseni olemaan ainakin Soukan, Nöykkiön ja Kivenlahden kirjastot. Isot aluekirjastot ovat palveluiltaan monipuolisia tarjoten paljon muutakin kuin lehtiä ja kirjoja. Esimerkiksi Ison Omenan kirjastossa on asiakkaiden käytettävissä mm. 3D-tulostin, lämpöprässi, ompelukone, saumuri ja vinyylileikkuri ja sieltä saa lainata mm. energiakulutusmittareita ja kannettavia tietokoneita. Näitä palvelujakin varmasti tarvitaan, mutta tarvitaan myös pieniä alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kirjastoja.

Onko kokonaan unohdettu kirjaston alkuperäinen tarkoitus eli tarjota asiakkaille mahdollisuus lukea lehtiä tai kirjoja rauhallisessa ympäristössä tai mahdollisuus lainata kirjoja kotiin viihtyen niiden parissa. Kirjaston avulla moni myös sivistää itseään. Tätä perustarkoitusta varten myös Soukan kirjaston on olemassa. Se on monelle olohuoneen jatke eikä sitä saa missään tapauksessa lakkauttaa. Eivät kaikki jaksa tai halua lähteä Lippulaivaan tai Isoon Omenaan kirjastoon.

Toivottavasti Soukasta löytyy vahva kannatus oman kirjaston säilymisen puolesta viimeistään siinä vaiheessa, kun sen lakkauttaminen tulee kaupungin päättäjien listoille. Tämä ei ole puoluepoliittinen asia vaan kaupunginosan yhteinen asia, joka kannattaa ottaa esille jo nyt kun valitaan päättäjät seuraavalle valtuustokaudelle.

  0

Panostetaan merellisen Espoon kehittämiseen

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupungin viimevuotiset päätökset ovat osittain romuttamassa tätä. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan luopumassa ja uusi paikka on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tie on jo nyt ruuhkainen ja kapea. Tehty päätös pitäisi ottaa vielä uusintakäsittelyyn ja hakea veneiden talvisäilytystä varten tilat lähempää merta, tämän luulisi olevan mahdollista. Nyt tuntuu ajoittain siltä, että kaupunki ei halua veneilijöitä rannoilleen. Haluaisin ajaa veneilyharrastuksen säilymistä ja kehittämistä Espoossa.

Kaupungin pitäisi myös mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen eikä poukkoilla päätöksissään. Hyvä esimerkki tästä poukkoilusta on satama-alueiden liikennesääntöjen jatkuva muuttaminen viime vuoden aikana. Satamapalvelujen kehittämistä pitäisi suunnitella yhdessä halukkaiden yrittäjien kanssa ja tehdä pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu. Espooseen olisi tarpeellista saada myös lisää veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta näihin ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska läheskään kaikissa Espoon satamissa ei ole lainkaan vierasvenepaikkoja. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

  0