Ari Paukku

Arin vaaliteesi nro 8:

Kehitetään Merellistä Espoota:

– Perustetaan vierasvenesatama Espooseen ja vierasvenepaikkoja nykyisiin satamiin, joissa on kahvila-/ravintolatoimintaa

– Osoitetaan talvisäilytystilat meren läheisyydestä, ei kuljetuksia Ämmässuolle

Merellinen Espoo, mitä se oikeasti tarkoittaa ja miltä se näyttäytyy veneilijän silmin? Espoossa ei ole yhtään vierasvenesatamaa mantereella, vaikka rantaviivaa on erittäin paljon. Kun veneilijä suuntaa pääkaupunkiseudulle, niin Espoo ohitetaan ja mennään suoraan Helsinkiin. Merellisen Espoon nimissä pitäisi vihdoinkin perustaa kunnollinen vierasvenesatama mantereelle. Yhtenä mahdollisena paikkana voisi olla Suomenojan satama-alue, joka ollaan muutenkin lähivuosina muokkaamassa uusiksi. Alueelle on tulossa merkittävä määrä uusia asuntoja ja toivottavasti myös palveluja. Vähän pääväyliltä sivussa oleva Otsolahti Tapiolan palvelujen läheisyydessä voisi myös olla hyvä paikka rakentaa kunnollinen vierasvenesatama.

Espooseen olisi tarpeellista saada lisää myös veneiden tankkauspisteitä ja vierasvenepaikkoja. Monissa satamissa on kahvila- ja ravintolatoimintaa, mutta suurimpaan osaan näistä ei omalla veneellä tuleville ole asiaa koska vierasvenepaikkoja ei ole. Vierasvenepaikkojen lisääminen mahdollistaisi satamien kahviloiden ja ravintoloiden asiakasmäärän kasvun ja palvelujen kehittämisen. Tämä olisi samalla kaupungin kädenojennus paikallisille yrittäjille.

Espoon pitäisi mahdollistaa yrittäjille satamapalvelujen pitkäaikainen kehittäminen ja suunnitella niitä yhdessä yrittäjien kanssa. Yhteisen suunnittelutyön lopputulokseksi pitäisi tulla pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, johon kaupunki omalta osaltaan sitoutuu.

Espoota mainostetaan merellisenä kaupunkina, mutta kaupunki on omilla päätöksillään ollut tehokkaasti romuttamassa tätä slogania. Suomenojan sataman veneiden talvisäilytystiloista ollaan ainakin pääosin luopumassa ja uusi paikka veneille on osoitettu Ämmässuolta. Tämä tarkoittaa käytännössä mittavia kustannuksia veneilijöille ja samalla venekuljetusten merkittävän suurta lisääntymistä kaupungin teillä sekä keväällä että syksyllä. Veneiden todennäköinen kuljetusreitti Suomenojalta Ämmässuolle menee Espoon keskukseen vievää Finnoontietä ja Espoonväylää pitkin. Tämä tieosuus on jo muutenkin ruuhkainen ja kapea eikä tämän tyyppistä ylimääräistä liikenteen lisäämistä tuolle tieosuudelle pitäisi kaupungin taholta osoittaa. Veneiden talvisäilytystä varten olisi ehdottomasti löydettävä tilat lähempää merta. Nyt tuntuukin siltä, että Espoo ei halua veneilijöitä rannoilleen, ei espoolaisia eikä muitakaan.

Haluan olla osaltani mukana ajamassa veneilyharrastuksen säilymistä ja sen edelleen kehittämistä Espoossa.

Arin vaaliteesi nro 9:

Edistetään joukkoliikenteen käyttöä:

– Palautetaan ikäihmisten kertalippualennus

– Muutetaan HSL:n B-lippuvyöhykkeen rajaa Espoon puolella

– Länsimetron jatkeen valmistumisen jälkeen turvataan linja-autoliikenteen kattavuus muutenkin kuin vain metron syöttöliikenteessä. Suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin tarvitaan jatkossakin

HSL lopetti ikäihmisten kertalippualennuksen ja tarjoaa tilalle alennettua kausilippua. Tämä on herättänyt erittäin paljon närää ikäihmisissä ja monissa muissakin heidän puolestaan. Nyt henkilö, joka saa Kelalta kansan- tai takuueläkettä tai kuntoutustukea, voi ostaa 50 prosentin alennuksella myös kertalipun (tämä on hieno asia). Sen sijaan muut 70 vuotta täyttäneet eivät tätä kertalippualennusta enää saa. Ennen lippumuutosta heillä oli mahdollisuus ostaa kertalippu 45 %:n alennuksella ajalle 9-14.

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla miten tämä lippumuutos on vaikuttanut ikäihmisten liikkumiseen ja HSL:n lipputuloihin. Mielestäni ikäihmisten kertalippualennus pitää palauttaa mahdollisimman pikaisesti. Suurin osa käyttää mielellään joukkoliikennettä, mutta ei ole valmis ostamaan kausilippua. Kertakustannus on monelle liian suuri. HSL:n mukaan 30 vuorokauden lippu tulee kertalippua edullisemmaksi jo silloin, jos teet enemmän kuin kuusi edestakaista matkaa kuukaudessa. Monet kuitenkin tarvitsevat lipun ehkä 2-4 kertaa kuukaudessa, jolloin kausilippu tuleekin jo selvästi kalliimmaksi.

Espoo on jaettu kahteen eri lippuvyöhykkeeseen, B ja C. Raja menee Matinkylän kohdalla. Olisin muuttamassa vyöhykerajaa siten, että koko Espoo olisi vyöhykkeen B piirissä. Ellei tämä onnistu, niin vyöhykerajan B pitäisi ulottua vähintäänkin Kehä III:n mukaisesti. Vyöhykerajoja ei ole tällä hetkellä toteutettu millään tavoin tasapuolisesti. Esimerkiksi vyöhyke B ulottuu Helsingissä huomattavasti pidemmälle itään kuin mitä se vastaavasti ulottuu Espoon puolella länteen. Vasta-argumenttina tulee varmasti olemaan, että jos B-vyöhykkeen rajaa siirretään, niin silloin Espoon pitää maksaa huomattavasti enemmän subventiota. Näkisin yhtenä vaihtoehtona sen, että kahden vyöhykkeen (A+B) lipun hintaa nostetaan hieman. Tällä toimenpiteellä ja todennäköisellä julkisen liikenteen käytön lisääntymisellä pystytään kattamaan vyöhykemuutoksen aiheuttamat kulut. Helsinki tulee varmasti vastustamaan tätä ehdotusta, mutta yhteistyössä ja neuvottelemalla uskoisin tämän olevan toteutuskelpoinen ratkaisu.

Nykyisen aikataulun mukaan Länsimetron jatko valmistuu liikenteelle vuonna 2023. Käytännössä missään muualla maailmassa ei ole jätetty joukkoliikennettä pelkän metron varaan, se on liian vikaherkkä ratkaisu.  On kuitenkin hyvin todennäköistä, että HSL haluaa lopettaa suorat linja-autoyhteydet esimerkiksi Soukasta Kamppiin. Mielestäni suoria yhteyksiä metron rinnalle tarvitaan jatkossakin, näin toimitaan yleisesti muissakin kaupungeissa maailmalla. Ei koko Espoon joukkoliikennettä voida rakentaa pelkästään raiteiden ja asemille ajettavan syöttöliikenteen varaan. Toistan vielä, että jatkossa tarvitaan myös suoria linja-autoyhteyksiä Helsinkiin. Muuten liian monen espoolaisen matka-aika pitenee niin paljon, ettei joukkoliikennettä nähdä järkevänä vaihtoehtona, sen sijaan käytetään omaa autoa entistäkin useammin.

Nyt on aika panostaa joukkoliikenteen käytön lisäämiseen.

Arin vaaliteesi nro 10:

Pysäytetään Espoon velkaantuminen ja tasapainotetaan talous:

– Hyödynnetään rahastoissa olevia varoja uusien lainojen sijaan

– Nostetaan tarvittaessa hillitysti kunnallisveroprosenttia

Espoon kaupungin taloutta rasittaa erityisesti asukasmäärän nopean kasvun vaatimien investointien rahoitus. Kaupungin nettovelan määrä kasvaa kestämätöntä vauhtia. Tällä hetkellä Espoon kaupungilla on pitkäaikaista lainaa yhteensä noin 1,119 miljardia euroa. Vuonna 2020 lainamäärä lisääntyi 217 miljoonalla eurolla. Lainan kokonaismäärä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja asukaskohtainen lainamäärä on noussut vuoden 2015 tasosta (1.864 euroa/asukas) yli kaksinkertaiseksi ollen vuoden 2020 lopussa jo 3.820 euroa/asukas. Vuonna 2020 korkokulut olivat 9,3 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin luvut ovat moninkertaiset edellä lueteltuihin, joten en niitä halua tässä kohtaa edes mainita.

Kaupungin omistamien rahastojen markkina-arvo vuoden 2020 lopussa oli noin 782 miljoonaa euroa ja rahastojen positiivinen arvonmuutos vuonna 2020 oli 27,7 miljoonaa euroa.

Espoon kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2020 oli n. 140 miljoonaa euroa. Oliko siis kaikki lisälainanotto tarpeellista? Tulos sisältää valtiolta saatuja koronatukia 136 miljoonaa euroa ja niiden saaminen ajoittui loppuvuoteen, joten lainoja otettaessa tästä ei ollut varmaa tietoa. Toivottavasti kuitenkin viime vuoden ylijäämä osaltaan vähentää tarvetta ottaa tänä vuonna enää lisää lainaa.

Kaikki edellä mainitut tiedot löytyvät Kaupunginhallitukselle 8.2.2021 esitellystä ”Ennakkotietoa tilinpäätöksestä 2020” -dokumentista.

Mielestäni rahastoja voisi purkaa ja niiden tuottoja voisi käyttää investointeihin, näin voitaisiin pienentää lainanottoa. Lisäksi veroprosenttia olisi mahdollista maltillisesti nostaa.

Espoon veroprosentti on tällä hetkellä 18,0 %. Mikäli veroprosenttia nostettaisiin 0,25 %-yksikköä se tuottaisi kaupungille noin 19 miljoonaa euroa vuodessa. Veroprosentin nosto tarkoittaisi esimerkiksi 2.000 € kuukaudessa ansaitsevalle 5 euron vähennystä nettotuloissa. Vastaavasti 8.000 € kuukaudessa ansaitsevalle tämä tarkoittaisi 20 euron nettotulojen vähennystä.

Olisi vihdoin aika pysähtyä ja miettiä mihin investoidaan, onko kaikki pakko tehdä nyt heti vai voisiko jotkut investoinnit odottaa. On myös aika pitää yhteisestä kiinteästä omaisuudestamme parempaa huolta, ettei esimerkiksi rakennuksia (päiväkodit, koulut, terveyskeskukset) tarvitse purkaa ja rakentaa homeongelmien takia uusiksi. Pienillä tämän päivän teoilla voidaan välttää isoja korjauksia tulevaisuudessa.

Nyt on aika pysäyttää velkakierre ja tasapainottaa kaupungin talous.