TSL

Talvella tapahtunutta

Kirjoittelin blogia viimeksi Espoonlahden Demarien syyskokouksen jälkeen marraskuun lopulla. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtumaan taas monenlaista. Ensinnäkin syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksemme valittu Aino Sederholm ilmoitti, että muuttaa pois Espoosta ja luopuu siksi puheenjohtajan tehtävästä. Tämän takia pidettiin tammikuussa ylimääräinen jäsenkokous, jossa valittiin uusi puheenjohtaja ja kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Ainon tilalle.

Ylimääräinen jäsenkokous pidettiin 19.1.2016 ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Jukka Vilske. Kunnallisjärjestön hallitukseen valittiin samoin yksimielisesti Ari Paukku. Olen kiitollinen tultuani valituksi näin vastuulliseen tehtävään, jossa pääsen vaikuttamaan koko Espoon tasolla Demarien toimintaan ja samalla näkemään miten kuntatasolla Demariporukassa päätöksentekoa tehdään.

Espoonlahden Demarien uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 28.1. ja siinä minut valittiin rahastonhoitajaksi ja kirjanpitäjäksi yhdistyksellemme. Luovuin samassa kokouksessa SELAKin hallituksen varsinaisen jäsenen paikasta, tilalleni valittiin Matti Viitasalo. Jatkan kuitenkin Matin varajäsenenä.

Olen ehtinyt osallistumaan jo kolmeen Kunnallisjärjestön hallituksen kokoukseen, joissa minulla on ollut toistaiseksi vain läsnäolo- ja puheoikeus. Virallisesti minut valittaneen hallituksen jäseneksi 19.3. pidettävässä edustajiston kokouksessa, jonka jälkeen olen hallituksen päätösvaltainen jäsen. Tärkein Kunnallisjärjestön hallituksen päätös on tänä vuonna ollut mielestäni osa-aikaisen sihteerin palkkaaminen, tähän tehtävään tuli runsaasti hakemuksia ja palkatuksi tuli Kirsi Nyqvist.

Vuoden 2016 luottamustehtäviäni ovat ainakin seuraavat:

– Espoonlahden Demarien hallituksen jäsen
– Espoonlahden Demarien rahastonhoitaja
– TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön vuosikokousedustaja
– TSL:n Espoon ja Kauniaisten opintojärjestön hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja
– Espoon Demarien kunnallisjärjestön edustajiston jäsen
– Espoon Demarien kunnallisjärjestön hallituksen jäsen
– SELAKin hallituksen varajäsen

Tuossa riittää kyllä tekemistä varsinkin kun päivätyössäkin on ollut viime aikoina kiire ja olen reissannut ympäri maata hyvinkin paljon. Valitettavasti kaikkiin kokouksiin ei aina pysty osallistumaan, mutta parhaani mukaan olen niissä paikalla. Eilen 2.3. oli Lippulaivassa kahvitarjoilua ohikulkijoille ja vaikutti siltä, että aika hyvin oli ihmisiä liikenteessä. Paikalla olivat valtakunnan tasolta mm. Antti Rinne ja Timo Harakka. Tulevana lauantaina 5.3. on Espoonlahden markkinat, jolloin Demarit ovat mukana sekä markkinatorilla omalla teltalla että sisällä Lippulaivassa tarjoilemassa jälleen kahvia ja juttuseuraa kansalaisille. Silloin paikalla on mm. Maria Guzenina.

Huhtikuussa on HOK-Elannon edustajiston vaalit ja olen niissä ehdokkaana mukana. Mielenkiintoista nähdä miten vaalit sujuvat, ne ovat kuitenkin täysin erilaiset kuin aikaisemmin kokemani kuntavaalit ovat olleet. Seuraavat kuntavaalit ovat tämän hetkisen tiedon mukaan huhtikuussa 2017, mutta täyttä varmuutta ajankohdasta ei vieläkään ole. Nykyinen Suomen hallitus kun poukkoilee niin paljon päätöksenteossaan ettei mistään voi olla varma. 0

Alkuvuoden tunnelmia

Nyt onkin kulunut aikamoinen tovi siitä kun viimeksi kirjoitin blogiani. Edellinen kirjoitukseni oli aika ristiriitaisissa tunnelmissa kirjoitettu.

Ihan ensiksi täytyy antaa tunnustus Espoonlahden Demarien (ELD) uudelle johtokunnalle siitä, että yhdistyksen kevätkokous pidettiin 3.3. eli hyvin ajallaan ja asiat saatiin kerralla käsiteltyä. Parina viime vuotenahan ihan näin ei ole tapahtunut vaan kokousta on jouduttu pitämään useampaan kertaan ennen kuin asiat on saatu käsiteltyä valmiiksi. Sen lisäksi jäsenistöä on lähestytty useamman kerran sähköpostiviestinnällä, erittäin positiivista sekin.

Minut valittiin kevätkokouksessa ehdolle SELAKin (Suur-Espoonlahden Kehitys ry) hallitukseen vuodelle 2015 ja samalla ELD:n edustajaksi SELAKin vuosikokoukseen. SELAKin vuosikokous pidettiin 17.3. ja minut valittiin ehdotuksemme mukaisesti hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi. Viime vuonna olin varajäsenenä, mutta osallistuin kuitenkin lähes kaikkiin kokouksiin varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä.

Edellä olevien lisäksi minut on valittu mukaan Tradenomiliiton järjestötoimikunnan jäseneksi kolmivuotiskaudelle 2015 – 2017. Toimikunta kokoontui järjestäytymiskokoukseensa 29.1.

Olen siis tällä hetkellä seuraavissa luottamustehtävissä:

–          TSL:n hallituksen jäsen 2015

–          SELAKin hallituksen jäsen 2015

–          Tradenomiliiton järjestötoimikunnan jäsen 2015 – 2017

–          Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsen 2013 – .

Alkuvuoden maanantai-illat ovat sujuneet tiiviisti Avomerilaivurin opintojen parissa, kaksi opiskeluiltaa olisi vielä jäljellä ennen tenttiä. Kahdeksan tunnin mittainen tentti järjestetään perjantaina 24.4. ja sen jälkeen odotellaan epävirallisia tuloksia viikon verran eli hyvässä lykyssä jo Vappuna tiedän olenko suorittanut avomerilaivurin tutkinnon hyväksytysti. Tämä onkin ylin taso mihin voi päästä ilman että lähtisi tosissaan opiskelemaan merenkulkua merenkulkuoppilaitokseen.

Aloitin syksyllä lihaskuntotreenit ja aikomuksena olisi aloitella keihäänheittäjän uraa ensi kesänä. Onkin mielenkiintoista nähdä miten kestävyysjuoksijasta muokataan keihäänheittäjä.

Metron jatkoa rakennetaan jo kovaa vauhtia, Soukassakin kaivetaan ensimmäistä tunnelia ja räjäytykset huomaa kotona ollessa. Länsiväylän liikenne sujuu taas kohtuullisen hyvin, mutta maisemahan siellä pilataan ruosteisista rautapalkeista rakennettavien meluaitojen kanssa. Aivan käsittämätön ratkaisu.

Viikon kuluttua tiedämme miten eduskuntavaaleissa kävi ja minkälaista uutta hallitusta voimme odottaa. Toivottavasti uusi hallitus tekee päätöksiä, jotta Suomi lähtee taas nousuun.

Vene on jo vesillä ja kesä kovaa vauhtia tulossa. Ensimmäisen västäräkin näin 12.4. Soukassa. 0

Osakeyhtiö, liikelaitos vai kaupungin oma tuotanto?

TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö Ry ja Espoon Sosiaalidemokraattinen Kunnallisjärjestö Ry järjestämä tilaisuus pidettiin torstaina 16.10.2014 Kerhotalo Puikkarissa. Paikalla oli noin 25 innokasta kuuntelijaa.

Tilaisuuden avasi TSL Espoo-Kauniaisten Opintojärjestö Ry:n puheenjohtaja Kai Hurskainen kertoen lyhyesti TSL:n toiminnasta. Seuraavan puheenvuoron piti otsikolla ”Liikelaitos – hyvä vai paha?” Espoon Palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen, Espoon kaupunginvaltuuston varavaltuutettu Liisa Kivekäs.

Kivekäs kertoi, että Espoossa palveluliikelaitoksina toimivat mm. Espoo Catering, kaupunkitekniikka, kiinteistöpalvelut, logistiikkapalvelut, henkilöstöpalvelut ja talouspalvelut. Näiden pääasiallisina asiakkaina ovat muut kaupungin yksiköt. Palveluliikelaitokset toimivat liiketaloudelllisten periaatteiden mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kaupunki asettaa vuosittain liikelaitoksille tuottotavoitteet, joilla on tarkoitus kattaa investoinnit. Kaupungin liikelaitos ei voi vähentää, lomauttaa tai irtisanoa henkilöstöä. Palveluliikelaitosten johtokunnalla on erittäin pieni mahdollisuus vaikuttaa toimintaan.

Käytännössä tilanne on haastava erityisesti silloin kun kaupungin yksiköt ostavat palveluja muualta kuin kaupungin omilta liikelaitoksilta. Kaupunki maksaa joka tapauksessa liikelaitosten henkilökunnan palkat oli töitä tai ei. Liikelaitosten henkilökunta asuu pääosin Espoossa, jolloin palkkatuloista kertyvät verot tulevat Espooseen. Kun palveluja ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä verorahat eivät välttämättä kerry Espooseen eivätkä edes Suomeen vaan ne valuvat ulkomaille.

Jos liikelaitos ei myy palveluja ulkopuolisille tai myynti on vähäistä silloin liikelaitosta ei tarvitse EU:n säännösten takia yhtiöittää.

Seuraavana puhujana esiintyi Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä. Värmälän esityksen otsikkona oli ”Uhkana yhtiöittäminen? Kokemuksia meiltä ja muualta”.

Valtiovarainministeriön sivulta löytyy tarkempi listaus siitä minkälaisia palveluja ei tarvitse yhtiöittää. Yhtiöittämisvelvollisuuden ulkopuolelle rajataan mm. kuntien lakisääteiset tehtävät ja sidosryhmäpalvelut. Esimerkiksi kunnallisia vesilaitoksia ei tarvitse yhtiöittää. Esimerkkejä tapauksista, joissa ei yhtiöittämisvelvoitetta ole ollut:

– Paimiossa on kunnallinen vesilaitos yhtiöitetty Paimion Vesihuolto Oy:ksi, jonka Paimion kaupunki omistaa 100 %:sti.

– Helsingissä Palmia jaetaan kahteen osaan ja samalla yhtiöitetään seuraavat palvelut: henkilöstöruokailu, kiinteistöpalvelut, siivous- ja turvapalvelut.

Kun liikelaitos yhtiöitetään samalla kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuus minimoidaan. Kuntapäättäjiä voidaan valita yhtiöiden hallituksiin jäseniksi, mutta yhtiön hallitus tekee liiketoimintapäätökset itsenäisesti ilman erillistä poliittista tai kunnallista päätöksentekoa.

Yhteenvetona Värmälä totesi seuraavaa:

– yhtiöittäminen johtaa yksityistämiseen

– yhtiöittäminen ei aina ole pakollista

– yhtiöittäminen ei vähennä kuntien kuluja vaan heikentää palvelujen laatua

– kaupungin oma toiminta on tehokkainta

– tilaaja-tuottajamallin uudelleen arvioiminen tärkeää.

Viimeisenä varsinaisena puhujana kuultiin JHL:n pääluottamusmies Kristiina Saloa, joka puhui otsikolla: ”Liikelaitos vai osakeyhtiö – miten valinta vaikuttaa henkilöstöön?”.

Yhtiöittämisen vaikutuksena työnantaja vaihtuu kunnasta osakeyhtiöksi ja samalla työehtosopimukset muuttuvat uuden työnantajan järjestäytymisen perusteella. Tämä vaikuttaa henkilöstön palkkaan, vuosilomiin, eläkkeeseen ja henkilöstöetuihin. Salon mukaan myös urakehitys ja uudelleen kouluttautuminen esim. terveydellisistä syistä ovat kunnassa laajempia kuin osakeyhtiössä.

Kunnallinen osakeyhtiö on lainsäädännön näkökulmasta yksityinen osakeyhtiö, jota ohjaa osakeyhtiölaki. Kunta voi vaikuttaa osakeyhtiön koostumukseen vain välillisesti yhtiökokouksen välityksellä, kaupunginhallituksella ja -valtuustolla on vain pienet mahdollisuudet puuttua osakeyhtiön toimintaa. Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät voi käsitellä osakeyhtiön sisäisiä asioita eikä voi valvoa yhtiön sisäisiä kokouksia. Tämä vaarantaa kunnallisen päätöksenteon avoimuuden.

Esimerkkinä Lahden kaupungin vuonna 2008 tekemä päätös, jonka perusteella kaupungin kiinteistöpalvelut yhtiöitettiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:lle. Tämä liittyi aluksi Avaintan jäseneksi, mutta yhtiön hallitus päätti vaihtaan työnantajajärjestöä ja siirtyi alkuvuodesta 2010 Kiinteistöpalvelut ry:n jäseneksi. Samalla noin 120 työntekijän työehdot heikkenivät selvästi. Vuoden 2013 keväällä LK Kiinteistöpalvelut Oy myytiin kansainväliselle jättiyhtiö ISS:lle.

Esitykset olivat mielenkiintoisia ja herättivät vilkasta keskustelua, jota olisi voitu jatkaa pitkäänkin. Nyt kuitenkin pidettiin aikataulusta kiinni ja tämänkertainen tilaisuus päätettiin TSL Espoo-Kauniainen Opintojärjestö ry:n hallituksen jäsenen, Aulikki Pentikäisen päätössanoihin. Paljon uutta tietoa saatiin ja monia kysymyksiä jäi vielä ilmaankin. Nyt on aika olla aktiivinen kunnallisissa päätöksentekoelimissä. 0